Uutiset

Viron kirjallisuuden opetus ainutlaatuista

18.06.2017

Kulttuurit, taidot ja verbaalinen kommunikaatio International Association for Research in L1 Education ARLEn 11. konferenssi Tallinnassa 15.-17.6.2017

Viron kirjallisuuden opetuksesta ja opetussuunnitelmasta kertoivat Kersti Lepajoe ja Andrus Org. Kirjallisuus on oma oppiaine viidenneltä luokalta lähtien, joten sillä on omat kurssit, joita on yhteensä 6-19 (yksi kurssi on 35 t). Yhden kurssin aikana oppilaat lukevat ainakin neljä teosta. Andrus Org vertasi vanhaa opetussuunnitelmaa uuteen (2012) ja esitti uudeksi lähestymistavaksi seuraavat muutokset:

Kirjallisuuden opetuksen innovatiivinen lähestymistapa 

—   tekstikeskeisyys

—   keskittyneisyys ja integraatio

—   lukijakeskeisyys

—   vertaileva näkemys (Viron ja maailmankirjallisuuden ilmiöitä tarkastellaan yhdessä eikä erikseen)

—   painopiste nykykirjallisuudessa

—   kognitiiviset tavoitteet (tunteet ja kokemukset)

—   vaihtelevat opetusmenetelmät (aktiivi, interaktiivi)

Vanhassa opetussuunnitelmassa oli painotuksena kirjallisuudenhistoria, lineaarinen ja kronologinen lähestymistapa, tekijäsuuntautuneisuus, Viron ja maailmankirjallisuuden tarkastelu erillisinä, klassisen kirjallisuuden painotus, rationaalit tavoitteet ja samanlaiset opetusmenetelmät (esim. luento). Kun vanhassa opetussuunnitelmassa oli pakollinen kirjalista kaikille, on uudessa myös valinnaisia teoksia.

Tanskalaisella työryhmällä  Thomas I. Hansen, Elf Nikolaj ja Peter W: Kaspersen, Stig T. Gissel, Thorkild Hanghöj ja Tina Höegh oli esitys kirjallisuuden opetuksen tutkimukseen perustuvasta mallista. Työryhmällä on Tanskan opetusministeriön rahoitus, joten heillä on laaja tutkimushanke. Hanke kohdistuu yläkouluun, luokat 7-8, ikä 14-15 ja teoriataustana on John Dewey ja Louise Rosenblatt. Oppilaiden ajattelu, kokemukset ja elämykset kytketään kirjallisuudenopetukseen.

Tässä olivat kiinnostavimmat löytöni. Muuten on paljon muutakin, erityisesti digitaalisuudesta oli paljon esityksiä. Siinäkin saattoi ihailla Viron opetussuunnitelmaa, jossa on mainittu, että käytetään ”sopivia digitaalisia välineitä” ja ”ollaan varuillaan vaaroista, joita liittyy digitaaliseen ympäristöön”. Tästä kertoi Gerli Lokk.

Seuraavassa on poimintoja laajasta esitelmämäärästä:

Ria Heilä-Ylikallio & Siv Björklund, Pyöreän pöydän keskustelussa tarkastellaan kahden projektin aikaansaannoksia. Ne ovat  The Writing Proficiency Project in Finland and Sweden ja The Boston Writing Project. L1-kielinä ovat ruotsi, englanti ja espanja. Tarkasteltavina ovat sukupuoli, ikä, digitaalinen ja paperille kirjoittaminen, genret, eri kielelliset ja  etniset taustat. Kirjoittamista tulisi opettaa tunnustaen yksilölliset ja persoonalliset tarpeet. Pyöreän pöydän keskustelussa keskitytään kysymykseen: Mitä on vapauttava (emancipatory) kirjoittaminen?

Anders Westerlund: Kirjallisuudesta kirjoittamiseen — hyödyllisiä teorioita emansipaatiosta. Esitys käsittelee kirjallisia esseitä. Essee keskittyy kokemuksen reflektioon (Atkins, G. D. 2005, Tracing the Essay: Through Experience to Truth). Esseen kirjoittaja käyttää kirjoittamista ymmärtämiseen ja esteettinen muoto vahvistaa sanomaa.

Ria Heilä-Ylikallio, Siv Björklund, Katarina Rejman, Sofia Jusslin & Sigrid Ducander: Kirjoittamisprojekti Suomessa ja Ruotsissa. Tutkimuksessa on 11-18-vuotiaiden multimodaalisia tekstejä. Tarkoitus on selvittää niitä ja arviointikriteerejä. L1/L2-oppilaita verrataan Suomesta ja Ruotsista, onko niissä tekstuaalisia ja genreen liittyviä piirteitä, jotka ovat yhteydessä yksilölliseen kielelliseen konpetenssiin ja luokkahuoneen lokaalisiin ympäristötekijöihin. Tutkijoita on Vaasan yliopistosta, Åbo Akademista ja Tukholman yliopistosta.

Kirjallisuutta

Björklund S., Rejman, K., Magnusson, U., &  Heilä-Ylikallio, R. (2016).  Elevtextens många uttryck  – mot en multimodal analys  [Many expressions of students’ texts – towards a multimodal analysis].

In P. Hirvonen, D. Rellstab, & N. Siponkoski (eds.), Teksti ja tekstuaalisuus. Text och textualitet.Text and Textuality. Text und Textualität. VAKKI-symposiumi XXXVI 11. –12.2.2016. VAKKI Publications, 7. Vaasa.

Rejman, K., Magnusson, U., Björklund, S., &  Heilä-Ylikallio, R. (2016). Elever  i årskurs 5 skriver narrativer [Students in grade 5 write narratives]. In H.  Höglund & R. Heilä-Ylikallio (eds.), Framtida berättelser. Perspektiv på modersmålsdidaktisk forskning och praktik [Future stories: Perspectives on research and practice in L1 education].  Rapport nr 39/2016. Åbo/Turku: Åbo Akademi.

Caroline Doktar: Kielioppi ja kirjoittaminen. Kun puhumme kieliopista, meidän on päätettävä,  ollako vai eikö olla. Nyt on kolme “modernia” skandinaavista traditiota (Teleman 1987), se antaa näkemystä ja tietoa meistä kielen luojina. Tätä kutsutaan myös humanistiseksi kannaksi (Boström & Josefsson 2006). Sitä voidaan pitää myös emansipatorisena kantana. Muita kantoja ovat metakielellinen kanta (The Metalanguage Contention) ja The Language Crossways Contention (Hertzberg 1995). Näistä metakielellisellä kannalla on eniten yhteyksiä kirjoittamiseen.

Kirjallisuutta

Boström, L., & Josefsson, G. (2006). Vägar till grammatik [Paths towards grammar]. Lund: Studentlitteratur.

Hertzberg, F. (1995). Norsk grammatikkdebatt i historisk lys [Norwegian grammar debate in historical light]. Oslo: Novus forlag.

Teleman, U. (1987). Det skolgrammatiska arvet. En inledning [The legacy of school grammar: An introduction]. In U. Teleman (ed.), Grammatik på villovägar [Grammar gone astray] (pp. 7 –11). Stockholm: Svenska språknämnden & Esselte Studium.

Denisen S. Patmon (USA): Vapauttava kirjoittaminen — The Boston Writing Project Vapauttava kirjoittaminen johtaa tasa-arvoon, sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja yhdistää kirjallisuuskasvatuksen sosiaaliseen muutokseen.

Kirjallisuutta

Freire, P. (1993). Pedagogy of the City . Continuum: Bloomsbury.

Morrell, E. (2004). Becoming Critical Research: Literacy and Empowerment for Urban Youth . New York: Peter Lang.

Liisa Tainio, Anna Slotte, Astrid Roe (Norja) & Christina Olin-Scheller (Ruotsi): Uusien pedagogioiden etsintä. Kirjalliset käytännöt ja interaktio digitaalisten tekstien ympärillä.

Keskustelijana Sara Routarinne.

Tänään lapsilla on luokassa monia digitaalisia laitteita, kannettavia tietokoneita, iPadeja, älypuhelimia ja muita laitteita lukemiseen ja erilaisten digitaalisten tekstien tuottamiseen. Opettajia rohkaistaan ottamaan laitteita käyttöön mutta tulos on satunnaista. Tiedämme, että kannettava tietokone on motivoimampi kuin kynä (Keengwe, Schnellert & Mills 2012). Informaation etsiminen internetistä kirjoittamiseen on sekä liian helppoa ja liian vaativaa oppilaille (Skaar 2015). Oppilaiden lukemisen ymmärtäminen on syvempää, kun he lukevat painettuja tekstejä kuin digitaalisia tekstejä (Mangen, Walgermo & Brønnick 2013). Erilaisilla kosketustoiminnoilla kirjoitettaessa kynällä tai näppäimistöllä on erilaisia seurauksia sisällön muistamiseen ja ymmärtämiseen (Mangen & Balsvik 2016).

Oppilaat houkuttautuvat tekemään muuta kuin varsinaisia tehtäviä, kun heillä on internet ja sosiaalinen media käytettävissä (Blikstad-Balas 2013). Pyöreässä pöydässä keskustellaan digitaalisuuden käytännöistä ja seurauksista.

Christina Olin-Scheller & Marie Tanner (Ruotsi): Paperiton luokkahuone? Kirjallisten käytäntöjen muuttuminen digitalisaation mukana lukiossa.

Kouluissa on panostettu vahvasti digitaalisuuteen. Oppilailla on omat tabletit, läppärit ja älypuhelimet — luullaan niiden tehostavan oppimista ja opetusta. Tarkoituksena on selvittää, miten tätä tilannetta voi tutkia empiirisesti. Empiirisessä aineistossa on 30 tuntia videoitua luokkahuoneinteraktiota. Niistä seurataan oppilaiden interaktiota luokkatovereiden ja opettajan kanssa, kuinka he käyttävät kynää ja paperia, kirjaa ja läppäriä luokassa. Myös älypuhelinkäyttö on rekisteröity. Tulokset näyttävät, että paperiin perustuvat voimavarat ovat siirtyneet periferiaan. Alustavana päätelmänä on, että digitalisaatio on muuttanut lukemisen ja kirjoittamisen perinteiset mallit Ruotsin lukioista.

Kirjallisuutta

Barton, D. (2007). Literacy: An introduction to the ecology of written language  (2nd  edn.). Malden, MA: Blackwell Publishing.

Erixon, P.-O. (2012). Skola och skrivundervisning i ett medieekologiskt perspektiv. I A.-C. Edlund (red.), Att läsa och skriva: Två vågor av vardagligt skriftbruk i Norden 1800-2000  (s. 179-195). Umeå: Nordliga studier.

Lum, C. M. K., (ed.) (2006). Perspectives on Culture, Technology and Communication: The Media Ecology Tradition . Cresskill, NJ: Hampton Press.

Astrid Roe (Norja): Paperilta ja päätteeltä lukeminen. Norjan kansallinen lukemistesti (vuodesta 2004) perustui paperilta lukemiseen, mutta 2016 sitä täydennettiin päätteeltä lukemisella. Oppilaat ovat kahdeksasluokkalaisia. Onko sukupuolella yhteyttä moodiin, selvitetään esityksessä.

Kirjallisuutta

Jensen, R., & Roe, A. (forthcoming). You read on screen, I read on paper – are we reading the same text?  Ms. Kjærnsli, M ., & Olsen, R. V. (2013). Fortsatt en vei å gå. Norske elevers kompetanse i matematikk, naturfag og lesing i PISA2012 . Oslo: Universitetsforlaget. OECD (2013). PISA 2015 Draft Reading Literacy Framework . Retrieved from

http://www.oecd.org/pisa/pisaproducts/Draft%20PISA%202015%20Reading%20Framewor k%20.pdf (23.05.15).

Anna Slotte, Liisa Tainio & Riitta Juvonen: Älypuhelinten käyttö opettaja-aloitteisissa kirjoittamistehtävissä. Aineisto on kerätty lukioista historian ja äidinkielen (ruotsi) tunneilta. Älypuhelimia käytettiin ongelmanratkaisuun kirjoittamisprosessin aikana mutta vähemmän varsinaiseen tekstin tuottamiseen. Oppilaat tarvitsevat tukea digitaalisten käytäntöjen integroimiseen kirjoittamisprosesseihinsa.

Kirjallisuutta

Barton, D., & Papen, U. (2010). What is the anthropology of writing? In D. Barton & U. Papen (eds.), Anthropology of Writing: Understanding Textually Mediated Worlds  (pp. 3-32). London: Continuum.

Blikstad-Balas, M. (2015). Digital literacy in upper secondary school –  what do students use their laptops for during teacher instruction? Nordic Journal of Digital Literacy , 122– 137.

Mondada, L., & Svinhufvud, K. (2016). Writing-in-interaction: Studying writing as multimodal phenomenon in social interaction. Language and Dialogue , 6 (1), 1–53.

METADISCOURSES IN TECHNOLOGY AND LITERACY EDUCATION SIG Technology and Literacy Education round table invited by Nikolaj Elf (Denmark), Dimitrios Koutsogiannis (Greece) & Scott Bulfin (Australia)7

DISCUSSANT: Nikolaj Elf

Dimitrios Koutsogiannis (Greece)& Scott Bulfin (Australia)

THINKING BACK AS A WAY OF SEEING FORWARD: REVISING DIGITAL LITERACY IN AND AROUND SCHOOL SETTINGS

Andrew Burn (United Kingdom)

DIGITAL LIT/ORACIES AND THE MEDIA ARTS

Katarina Cederlund, Anna-Lena Godhe & Sylvana Sofkova Hashemi (Sweden)

SUBJECT CULTURE IN MOTION: COMPETING DISCOURSES IN LITERACY EDUCATION

Boris Vazquez-Calvo & Daniel Cassany (Spain)

HOW DO SECONDARY EDUCATION STUDENTS AND TEACHERS CONSTRUE THE USE OF ONLINE LANGUAGE RESOURCES?

ENGLISH LITERACY TEACHERS’ IDENTITIES AND JUDGMENTS IN AUSTRALIA: THE SHAPING EFFECTS OF POLICY IN A PARTICULAR NATIONAL CONTEXT

SIG Teacher Education round table invited by Julie Faulkner, Graham B. Parr & Jane Kirkby (Australia)

CHAIR: Graham Parr

DISCUSSANT: Andy Goodwyn

CHANGING PERSPECTIVES ON SELF AND OTHERS IN THE LITERATURE CLASSROOM

SIG Research on Literature Education symposium invited by Marloes Schrijvers, Tanja

Janssen (the Netherlands) & Irene Pieper (Germany)

DISCUSSANT: Irene Pieper

Marloes Schrijvers, Tanja Janssen, Olivia Fialho & Gert Rijlaarsdam (the Netherlands)

TALKING ABOUT LITERATURE AND LIFE: EFFECTS OF DIALOGIC LITERARY

INSTRUCTION ON STUDENTS’ PERSONAL AND SOCIAL INSIGHTS

METALINGUISTIC EDUCATION IN THE 21st CENTURY

SIG Educational Linguistics round table invited by Kaisu Rättyä (Finland), Ana Luísa Costa

(Portugal) & Xavier Fontich (Spain)

DISCUSSANT: Caroline Doktar

Kaisu Rättyä (Finland)

MODEL OF TEACHER'S KNOWLEDGE IN GRAMMAR TEACHING

Ana Luísa Costa (Portugal)

LINGUISTIC KNOWLEDGE THROUGH EARLY ARGUMENTATIVE WRITING

Xavier Fontich (Spain)

GRAMMAR INSTRUCTION AND CLASSROOM INTERACTION: EXPLORING TEACHERS’ BELIEFS AS A STEP TO DEVELOP INSTRUCTIONAL SEQUENCES

Katrin Aava & Halliki Põlda (Estonia)

CONSTRUCTION OF A CHANGED LEARNING APPROACH

Jochem E. J. Aben, Nina Vandermeulen, Brenda van den Broek, Elke Van

Steendam & Gert Rijlaarsdam (the Netherlands)

THE DESIGN OF A FEEDBACK REPORT ON STUDENTS' WRITING PROCESSES

Juli-Anna Aerila & Marja-Leena Rönkkö (Finland)

CREATIVE STORIES INSPIRED BY HUMOUR AND BY A SELF-MADE CHARACTER – CHILD-CENTEREDNESS CREATES ROOM FOR DIFFERENTIATING

Juli-Anna Aerila (Finland), Martha M. Decker (USA) & Eeva-Maija Niinistö (Finland)

THE POWER OF CHOICE—CHILD-CENTRED APPROACH FOR FINDING MOTIVATING READING

Merilin Aruvee (Estonia)

TEXT INSTRUCTION IN ESTONIAN SECONDARY SCHOOLS

Hilla Atkin & Alisa Amir (Israel)

THE DEVELOPMENT OF AUDIENCE PERSPECTIVE IN ARGUMENTATIVE WRITING OF MID-SCHOOL STUDENTS – LINGUISTIC ASPECTS

Elżbieta Awramiuk (Poland)

PHONETICS IN POLISH TEXTBOOKS

Catherine Beavis (Australia)

LITERACY, LEARNING AND DIGITAL GAMES: TAKING SERIOUSLY SERIOUS PLAY

Per-Olof Erixon (Sweden)

MOTHER-TONGUE EDUCATION (MTE) AND READING TECHNOLOGIES IN THE NEW MEDIA LANDSCAPE

This study was conducted in 2010 and 2011, i.e. when the iPad was still a relatively new technological device. The result shows that reading on the screen offers resistance, while reading in a book is associated with relaxation for the body and a solid object. Pupils and teachers see advantages of the screen regarding the reading of short (factual) texts, so-called “efferent reading”, but disadvantages concerning the reading of fiction, “aesthetic reading” (Rosenblatt, 1995 [1938]). The conclusion is that the new screen technology is challenging historically established individual reading rituals like silent reading in MTE since it has not yet been appropriated neither cognitively, bodily or culturally.

Satu Grünthal (Finland), Kersti Lepajõe (Estonia) & Kaisa Pyykkö (Finland)

LITERATURE EDUCATION IN ESTONIAN AND FINNISH UPPER SECONDARY

SCHOOLS: A COMPARATIVE STUDY OF THE ROLE OF LITERATURE IN NATIONAL CURRICULA AND SCHOOL PRACTICE

Opettajille lähetetään kyselylomake. Ongelmia: Paljonko kirjoja luetaan lukiossa? Mikä on kansallisen ja maailmankirjallisuuden osuus? Mitä generejä luetaan? Lukevatko oppilaat oman valintansa mukaan vai pakollisesta listasta? Löytyykö kansallinen kaanon? Mitä samanlaisuuksia ja erilaisuuksia on maiden välillä?

Mari Hankala (Finland), Hyeon-Seon Jeong (Korea) & Merja Kauppinen (Finland)

FINNISH AND KOREAN PRIMARY TEACHERS’ PERCEPTIONS OF THEMSELVES AS MEDIA USERS AND MEDIA LITERACY EDUCATORS

Heidi Höglund (Finland)

VIDEO POETRY: PERFORMATIVE SPACE FOR NEGOTIATING INTERPRETATIONS

Hampus Holm, Carina Hermansson & Eva Lindgren (Sweden)

L1 WRITING PERFORMANCE IN SWEDISH UPPER SECONDARY SCHOOL:

EXPLANATORY VARIABLES WITH A FOCUS ON MEDIA AFFORDANCES

Sofia Jusslin (Finland)

EXPLORING MULTIMODAL TEXTS IN THREE EDUCATIONAL TEXT ENVIRONMENTS

Riitta Juvonen (Finland), Marie Tanner, Christina Olin-Scheller (Sweden) & Liisa Tainio (Finland)

BEFORE WRITING: PREWRITING PRACTICES IN DIGITALLY RICH FINNISH AND SWEDISH UPPER SECONDARY SCHOOL CLASSROOMS

We concentrate on activities where digital devices are involved, and explore the ways in which prewriting practices are connected to the ongoing interaction, and how they shape interaction and are shaped by interaction. The data consist of video-recorded face-to-face interaction and students’ texts written during the lessons, with assistance of smartphones and/or laptops, from two larger corpuses of videorecorded interaction collected for the projects Textmöten (Finland) and Connected Classrooms (Sweden). As a method, we apply conversation analysis with a multimodal approach (Mondada & Svinhufvud, 2016).

Kirjallisuutta

Blikstad-Balas, M. (2012). Digital Literacy in Upper Secondary School –  What Does Students use Their Laptops for during Teachers Instruction? Nordic Journal of Digital Literacy , 2 (7), 122-137.

Mondada, L., & Svinhufvud, K. (2016). Writing-in-interaction: Studying writing as multimodal phenomenon in social interaction. Language and Dialogue , 6 (1), 1– 53.

Torrance, M. (2015). Understanding Planning in Text Production. In C. MacArthur, S. Graham, & J. Fitzgerald (eds.), Handbook of Writing Research  (2nd  edn., pp. 72-87). New York: The Guilford Press.

Katri Karasma (Finland)

ESTONIAN AND FINNISH LANGUAGE AND LITERATURE IN TEXTBOOKS

Viron ja suomen kieli ja kirjallisuus oppikirjoissa

Suomen Perusopetuksen opetussuunnitelmassa (2014) mainitaan tavoitteeksi  tutustuminen suomen sukukieliin luokilla 7-9. Se on kohdassa Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen (S4) (s. 292). Oppikirjoissa on tutustuminen uralilaisiin ja suomalais-ugrilaisiin kieliin vakiintunut 9. luokalle.

Research questions:

 How much do the Finnish mother tongue textbooks tell about the Estonian language and literature and vice versa?

 What are the contents of the section?

The textbooks for Finnish studied:

I. Hellström, J. Kuusento, H. Liuskari, S. Lottonen, H. Ruuska,  Aleksis 9. Äidinkieli ja kirjallisuus. Otava.

S. Herajärvi, P. Laine, L. Paasio-Leimola, P. Valtonen, P. Vartia,  Loitsu 9. Äidinkieli ja kirjallisuus. Otava.

R. Aarnio, T. Kaseva, S. Kuohukoski, Särmä 9. Äidinkieli ja kirjallisuus. Otava.

K. Rapatti, L. Kotilainen, M. Harmanen, A. Leppäjärvi, T. Pelto, Tekstitaituri 9. Äidinkieli ja kirjallisuus. Sanoma Pro.

The textbooks for Estonian studied:

K. Puik, P. Ratassepp, Mõttest tekstini. Eesti keele õpik 9. klassile. Avita.

 H. Puksand, R. Bobõlski, M. Ross, Peegel. 9. klassi eesti keele õpik. Koolibri.

P. Kruus, Kahekõne. 9. klassi kirjandusõpik. Koolibri.

Tuloksia:

Suomalaisissa oppikirjoissa on 2-5 sivua sukukielistä. Kielisukulaisuus on esitetty jokaisessa oppikirjassa ja niissä kerrotaan, että viro ja suomi ovat itämerensuomalaisia kieliä ja hyvin läheisessä sukulaisuussuhteessa toisiinsa. Joka kirjassa mainitaan kielten puhujamäärät. Usein esitetään kielten sukupuu.

Aleksis 9 poses some characteristics of the Estonian language as compared to those of students’ L1 (e.g., differences in vowels and consonants; differences in negation; lack of possessive suffixes). As to literature, only one book mentions an Estonian writer and tells a little about her book, while the other one gives a poem both in the Estonian original version and in Finnish translation. A short tourist guide can be found in two books. The practice is, though, poor: there are very few exercises on those matters.

In the Estonian textbooks, the information about the Finnish language is of a lesser degree. In textbook of Puik et al., there is a map positioning languages in Europe; as an example, the Estonian word tere (Finnish terve) ‘hallo/ how do you do’ is given in all Uralic languages. At the next page of the same material, one can find five lines about the Finnish language. In the textbook of Puksand et al., one can find some information about the Finnish pronunciation. The Finnish literature is not mentioned in any of the Estonian textbooks for grade 9.

  Kirjallisuutta

Karasma, K. (2012). Oppikirjatutkimuksen hengenpelastusta [Lifesaving of textbook research]. Aikakauskirja Äidinkielen opetustiede 36 , 41, 8-19.

Koskinen, K. (2012). Suomalais-ugrilaiset kielet yhdeksännen luokan oppikirjoissa [The Finno-Ugric languages in the textbooks of grade 9]. Aikakauskirja Äidinkielen opetustiede , 41, 86-100.

Lewis, R. D. (2006/2012). When Cultures Collide: Leading across Cultures  (3rd  edn.). Boston, MA & London, UK: Nicholas Brealey Publishing. (Reprint by Bookwell.)

Triinu Kärbla & Krista Uibu (Estonia)

STUDENTS’ HIGHER-LEVEL TEXT COMPREHENSION SKILLS AND THEIR TEACHERS’ PREFERENCES FOR TEACHING METHODS

Merja Kauppinen & Johanna Kainulainen (Finland)

PHENOMENON-BASED LEARNING IN IN-SERVICE TEACHERS’ EDUCATION ON L1 AND LITERATURE

Krista Kerge (Estonia)

LEXICOGRAMMAR AND SPEECH ACTS OF THE ESTONIAN SMS-COMMUNICATION

Anne Lind (Norway)

PEER GYNT IN THE SECONDARY SCHOOL CLASSROOM. How classical texts can be revived through dramapedagogical methods

Gerli Lokk, Kadri Sõrmus & Maigi Vija (Estonia)

USING AUDIOVISUAL AND DIGITAL TOOLS FOR TEACHING ESTONIAN AND LITERATURE

Questions asked were as following:

 How much do teachers use different kind of audio-visual and digital tools in their

language and literature lessons and what are their goals in these kinds of lessons?

 What kind of support is offered to teachers who are interested in using audio-visual and

digital tools? What kind of support they need or seek for themselves?

 What makes it difficult for teachers to use audio-visual and digital tools in their lessons?

 What are teachers´ attitudes towards using and not using audio-visual and digital tools?

 What have been the best practices in developing students´ skills in multiliteracy?

Kirjallisuutta

 Jukes, I., McCain, T., & Crockett L. (2010). Understanding the Digital Generation : Teaching and Learning in the New Digital Landscape.  The 21st  Century Fluency Series / 21st  Century Fluency Project. Vancouver: Corwin, Sage.

Lapp, D., & Rowsell, J. (2011). New Literacies in Literacy Instruction. In L. Mandel Morrow & L. B. Gambrell (eds.), Best Practices in Literacy Instruction  (4th  edn., pp. 395– 409). New York: The Guilford Press.

Lisa Molin & Anna-Lena Godhe (Sweden)

CRITICAL LITERACY PRACTICES IN DIGITALISED CLASSROOMS

Anita Norlund (Sweden)

THE LITERATURE CLASSROOM IN A MAINSTREAMING ORGANISATION – THE CASE OF READING SELMA LAGERLÖF

Christina Olin-Scheller & Anna Nordenstam (Sweden)

A TOOL FOR DEMOCRACY AND SUCCESSFUL INTEGRATION? INTERSECTIONAL PERSPECTIVES ON EASY READING NOVELS IN SWEDISH CLASSROOMS

Andrus Org (Estonia)

THE CONCEPTION OF LITERATURE-TEACHING IN THE NATIONAL CURRICULUM OF THE ESTONIAN COMPREHENSIVE SCHOOLS

Helin Puksand (Estonia)

PAPER-EXAM vs. E-ASSESSMENT

The graduation from upper secondary school in Estonia requires the student passing the state exams consisting of the Estonian language or Estonian as a second language, mathematics consists of two parts: reading and writing. Estonian Ministry of education wants to change the format of the exam and use e-assessment instead of paper exam.

The working group of the Estonian language exam development began work in autumn 2015. The aim of this group is to work up new exam and find out the advantages and disadvantages of the new examination form. There are many advantages and disadvantages of computer-based exam, for example this allows more interactive and engaging item types (Jordan, 2013; Kyllonen, 2009), but we must take account if large numbers of students take an assessment simultaneously, issues of scale must be addressed, such as network and server congestion, fluctuations in speed, and possible disruptions in service (Kyllonen, 2009). It is also important to realize that computer-based and paper-based tests will not produce equivalent measures of student learning (Clariana & Wallace, 2002).

The state exam in Estonian is very important exam for young people therefore it is necessary to remove majority of cons. The first test of computer-based writing task will be done in spring 2017. Students and teachers will fill questionnaire after writing the test. This presentation will analyze the students’ and teachers’ answers what they think about doing the electronic examination, is the computer-based exam better or worse than writing exam to the paper.

Clariana, R., & Wallace, P. (2002). Paper-based versus computer-based assessment: Key factors associated with the test mode effect. British Journal of Educational Technology, 33 (5), 593-602.

Jordan, S. (2013). E-assessment: Past, present and future. New Directions, 9 (1), 87-106.

Kyllonen, P. C. (2009). New constructs, methods, & directions for computer-based assessment. In F. Scheuermann & J. Björnsson (eds.), The Transition to Computer-Based Assessment: New Approaches to Skills Assessment and Implications for Large-Scale Testing (pp. 151-156). Luxembourg: OPOCE/OOPEC.

Lähde digitaalisuuteen:

Hultin, E., & Westman, M. (eds.) (2014). Att skriva sig till läsning: erfarenheter och analyser av det digitaliserade klassrummet. Malmö: Gleerups.

Listan koonnut kongressiabstrakteista ja kuulluista esitelmistä Katri Karasma

mail.jpeg

Kuvassa konferenssin järjestäjät Helin Puksand ja

prof. Krista Kerge

Seuraava kongressi on Lissabonissa 2019

ARLEn abstraktit Tallinnasta

http://l1.publication-archive.com/publication/2/1674

18.06.2017Viron kirjallisuuden opetus ainutlaatuista
04.06.2017Suomen suurimmalla sankarilla oli kouluvaikeuksia
14.04.2017Multimodaalisia tekstejä päättökokeeseen?
11.04.2017Mahtava runotaideteos
21.02.2017Joutaisiko suomen kieli vitriiniin ja museoesineeksi?
14.02.2017Kirjaystävän kutsu lentävin lausein ja symbolein
28.01.2017 13:00Osallisuuden verkkokirjoittamiseen
11.01.2017Vuoden tiedekirja -palkinto sorron uhreille
04.01.2017 13:00Väitös luokanopettajaopiskelijoiden kielitiedon kielentämisestä
31.12.2016Itsenäisyyden 100-vuotisjuhla alkaa

Siirry arkistoon »