Uutiset

Mahtava runotaideteos

11.04.2017

Jenni Haukion toimittamassa runokirjassa Katso pohjoista taivasta (Otava 2017) on laaja valikoima vanhaa ja uutta runoa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden kunniaksi. Siihen on mahtunut oodeja ja hymnejä, mitallisia ja mitattomia sekä vanhoilta klassikkorunoilijoilta että eläviltä nykyrunoilijoilta. Kokoelman osastojen otsikot ovat innostavat ja kekseliäät:

 I. Maa kunnasten ja laaksoen

Esim. Suomenmaa, Laulu onnesta

II. Miss’ on vahvin vastavirran juonne

Esim. Jääkärimarssi, Tähdet

III. Kuljen, kuljen sydän palaen

Esim. Ihmeellinen meri, Hän lupasi sun viedä

IV. Oi, kallis Suomenmaa

Esim. Isänmaa, Älä elämää pelkää

V. Olet kaunein, mitä tiedän

Esim. Lasimaalaus, Tuohilippi ja lähde

VI. Katso pohjoista taivasta

Esim. Laulu Suomesta, Vedessä palaa

VII. Torit, kiitävät autot, puut, pölyinen vihreä

Esim. Onni, Kirkkaat aamut kohoavat

VIII. Oi unelma! Ei enää sotaa

Esim. Tunteen sanelema runo, Jäähyväiset

IX. Joku oli sinun tähtesi täällä

Esim. Vanhalle äidille, Sumu silmissäni

X. Yhteinen totuus yhteinen vale

Esim. Mielen raitiovaunu, Elinehto

XI. Metsä puhaltaa perhosia                                                        

Esim. Koko tarina, Tähdistä kaunein

XII. Vielä kaikki on näkemättä

Esim. Juhannuskokko, Vanamo

Ensimmäisen osaston runot ovat vanhimpia. Siinä on runsaasti Aleksis Kiveä ja Eino Leinoa. Osastot eivät kuitenkaan ole täysin kronologiset — V. A. Koskenniemeä on ensimmäisessä, kolmannessa ja neljännessä osastossa. Hakemistot ovat erinomaiset.

Osastojen lomassa on koko sivun värillisiä maalauksia: Akseli Gallen-Kallelalta,  Helene Schjerfbeckiltä, Eero Järnefeltiltä, Ina Collianderilta ym.

Parhaat isänmaalliset runot on saatu kansien väliin. Lukija voi ihastella vanhoja tuntemiaan runoja ja löytää uusia, nuorten runoilijoiden tuotteita. Ainoa, jonka puuttumista ihmettelen, on Isa Asp. Hänen runonsa Kohise, villi aalto tai  Aallon kehtolaulu olisi suonut tulla kokoelmaan. Mutta kyllähän se nytkin on jo valtaisa: 367 runoa 160 eri runoilijalta.

Suosituin on Eino Leino, sillä häneltä on eniten runoja eli kymmenen kappaletta. Hänen kannoillaan ovat Paavo Haavikko, V. A. Koskenniemi, Aaro Hellaakoski, Eeva Kilpi, Eeva-Liisa Manner, Lassi Nummi, Pentti Saarikoski ja Hannu Salakka.

Suomenmaa on Aleksis Kiven loppusäkeinä

sä aina uusi toivomme,

oi Suomenniemi kaunoinen,

sä ijankaikkinen

 

 

                                                                           Katri Karasma

18.06.2017Viron kirjallisuuden opetus ainutlaatuista
04.06.2017Suomen suurimmalla sankarilla oli kouluvaikeuksia
14.04.2017Multimodaalisia tekstejä päättökokeeseen?
11.04.2017Mahtava runotaideteos
21.02.2017Joutaisiko suomen kieli vitriiniin ja museoesineeksi?
14.02.2017Kirjaystävän kutsu lentävin lausein ja symbolein
28.01.2017 13:00Osallisuuden verkkokirjoittamiseen
11.01.2017Vuoden tiedekirja -palkinto sorron uhreille
04.01.2017 13:00Väitös luokanopettajaopiskelijoiden kielitiedon kielentämisestä
31.12.2016Itsenäisyyden 100-vuotisjuhla alkaa

Siirry arkistoon »