Testaa, oletko Eva- vai Hanna-tyyppiä?

Pernilla Andersson Varga: Skrivundervisning i gymnasieskolan.  Svenskämnets roll i den sociala reproduktionen. Gothenburg studies in educational sciences 359, 2014, 288 s.

http://hdl.handle.net/2077/37061

Göteborgin yliopistossa tarkastettu väitöskirja löytyi Kaisa-kirjaston uutuushyllystä. Niinpä lainasin sen ja luin kiinnostuneena, koska meillä ei juurikaan ilmesty tutkimuksia lukion kirjoittamisesta. Kerron tutkimuksesta lyhyesti, sillä se löytyy kokonaisuudessaan edellä mainitusta verkko-osoitteesta. Siinä on joitakin väitteitä, joita kannattaisi kummastella Suomessa.

TULOS:

OLETKO EVA-tyyppi?

Tavallisia oletuksia on, että oppilaan kirjoituskompetenssi on suhteellisen synnynnäinen kyky ja kirjoittaminen kehittyy itsestään, jos oppilas vain lukee paljon — siksi kirjoituksenopetus on usein näkymätöntä. Opettaja näkee tehtäväkseen arvioida — ei edistää opetuksella oppilaan kompetenssia. Kaksi opettajista, Eva ja Niklas, edustivat tätä tyyppiä.

VAI OLETKO HANNA-tyyppi?

Sen sijaan Hanna ja Sara  tarjosivat oppilailleen suurempia mahdollisuuksia kehittyä kirjoittajina.  Heillä kirjoitusaika tunnista oli 50 %. Heillä oli monia, eri genrejä edustavia kirjoitustehtäviä ja niissä oli selkeät instruktiot. Tätä kahtiajakoa tukivat myös oppilaiden käsitykset kirjoittamisestaan ja sen edistymisestä.

Tutkitut opettajat: Sähköluokan Eva, kaupppaluokan Hanna,  yhteiskuntaluokan Sara, luontoluokan Niklas

Tapaustutkimusopiskelijat (kirjassa oppilaat): Erik (sähkö), Hedvig (kauppa), Nina (luonto), Stina (yhteiskunta)

Tutkija observoi seitsemän tuntia sähköluokkaa ja kauppaluokkaa sekä kuusi tuntia luontoluokkaa. Hän oli mukanaseuraava observoija (medföljande observatör, Bergman 2007). Hän seurasi tunteja eikä osallistunut niiden kulkuun. Hän teki muistiinpanoja. Hän puhtaaksikirjoitti havaintonsa sisällyttäen niihin omia aiempia tietojaan ja kokemuksiaan.

Hän käytti Geertzin (1973) esittämää ”tiheää kuvausta” (thick descriptions). Hänellä oli keskusteluja opettajien kanssa sekä haastatteluja. Hannan kanssa oli kyselylomake, johon viisi opiskelijaa vastasi. Haastattelut kestivät 45-90 min. Hän litteroi ne ja antoi opettajille vielä tarkistettaviksi heidän sitaattinsa.

Aineiston keruu kesti syyslukukaudesta 2008 kevätlukukauteen 2010 eli koko ruotsin B-kurssin. Hän keräsi opiskelijoiden kirjoitustehtävät kaikilta luokilta ja kuuden opiskelijan ratkaisut. Joka luokalta oli lisäksi viiden opiskelijan tekstit. Opettajan kirjallinen palaute on aineistossa.

Kirjoitustehtävistä, joita oli aineistossa 47, oli 33 ruotsiainetta ja niistä 29 kirjallisuutta. Niistä 27 edustaa koulugenreä eli ne olivat koevastauksia, kirjaesittelyjä ja analyyseja tai kirjallisuuteen syventymistä. Joka luokan tehtävistä on luettelotaulukot. Joitakin tehtäviä on esitelty niin, että opettaja saisi niistä varmaan virikkeitä. Yksi näistä on debattiartikkeli.

 

Debattiartikkeli

 = pitkähkö argumentoiva teksti, josta tulee keskustelua mediassa. Se käsittelee suurta yleisöä kiinnostavaa aihetta.

Sen rakenne

  1. Teesi — näkemyksesi, käsityksesi tulee esiin selkeästi yhdestä virkkeestä, esim. Kesälomaa pitää pidentää viikolla.
  2. Argumentti — näyte, todiste, joka tukee teesiä ja vakuuttaa lukijan. Sopiva määrä on kolme (seuraavaksi paras, huonoin, paras, ethos, logos, pathos).
  3. Vasta-argumentti — argumentti omaa teesiä vastaan, jonka kumoaa.

Argumentin ja vasta-argumentin tulee perustua faktaan ja esimerkkiin. Ne voi ottaa oikeasta elämästä. Ajattele, jos olisit yksinäinen äiti, joka …

Fakta ja esimerkki pitää perustaa lähteeseen, joka antaa riittävää tietoa lukijalle niin, että hän voi kontrolloida tehtävät.

Erota omat ja toisten mielipiteet, näkökannat ja väitteet ja tuo selvästi esiin, mitä mieltä sinä olet asiasta kontra mitä professori se ja se esittää väitöskirjassaan …

Teesi on usein alussa, se voi olla jo otsikossa

Vastaanottaja / julkaisupaikka

Kirja voisi antaa opettajille paljonkin virikkeitä — luulisin.

Katri Karasma

Ope_E_ja_H.jpg

 Kuvassa Eva ja Hanna