Lukiolaisten käsitys opettajan antamasta aineen kirjallisesta palautteesta

Väitös Vaasassa

Anette Kronholm-Cederberg: Skolans rsponskultur och skriftpraktik. Gymnasisters berättelser om lärarens skriftliga respons på uppsatsen.  

Åbo: Åbo Akademis Förlag 2009.

Erottaa kirjoitustapahtumat:

Aineen kirjoittaminen, opettajan antama kirjallinen palaute, keskustelu opettajan palautteesta

Aineisto on kerätty 2000-luvun alussa ruotsinkielisestä lukiosta Suomessa. Oppilaat kertovat opettajan antamasta palautteesta.

Lis.työssään (2005) käytti käsitettä skrivkultur (kirjoitustoiminnat koulussa ja sen ulkopuolella), nyt käyttää käsitettä skriftkultur. Se kuuluu literacy-käsitteen perinteeseen.

Kouluainetta kirjoituskäytäntönä on problematisoitu (Berge 1988; Nyström 2000; Parmenius Swärd 2008; Sheehy 2003; Vagle & Evens 2005)

Opettajan kirjallisen palautteen hyötyä on kritisoitu (Hillocks 1982, 1987; Sommers 1983; Truscott 1996)

Harva on ollut kiinnostunut nuorten näkemyksestä opettajan palautteeseen ja palautekulttuuriin (Lee & Schallert 2008) ja vielä harvempi on käynyt tekstikeskustelua nuorten kanssa (Lee & Schallert 2008)

Literacy-käsitteen (lukea, kirjoittaa, analysoida, tulkita ja ajatella loogisesti) rinnalle on tullut electracy eli digitaalinen kompetenssi, joka vaatii uudenlaista oppimista. Nykyisiä hypertekstejä luonnehtivat kuva, ääni, video ja linkitykset.

Trondheimissa perustettu 2009 Kansallinen kirjoitustutkimuksen keskus

Tutkimuksen tarkoituksena on luoda malleja siihen palautekulttuuriin, jossa nuoret lukiossa ovat ja josta he kertovat. Sosiokulttuurisen perspektiivin (Barton 2007; Karlsson 2002, 2006) lisäksi käytössä on dialogismi (Bakhtin 1981—1990; Evensen 2004), joka yhdistää sosiaalisen interaktionismin ja sosiaalisen konstruktivismin dimensioita. Suullinen palaute jäi tutkimuksen ulkopuolelle.

Tutkimuskysymykset

Mitä ilmaisuja on aineella kirjoituskäytännössä?

Mitä ilmaisuja on kirjallisella opettajapalautteella kirjoituskäytännössä?

Millaisia ovat oppilaiden kertomukset opettajan kirjallisesta palautteesta aineeseen?

Millaisia ovat kertomukset koulun palautekulttuurista?

Tutkimuksen analyysi ja tulkinta on hermeneuttinen. Se seuraa narratiivista analyysimenetelmää (Webster & Mertova 2007), jossa analyysi rakentuu kolmeen vaiheeseen. Ensimmäinen vaihe on yksilökeskeinen ja deskriptiivinen. Sen tuloksena on deskriptiivisiä palautekertomuksia. Toinen vaihe on analyysi, kolmas on metanarratiivinen.

Kirjoituskulttuuritutkimus perustuu Streetiin (1984) ja Bartoniin (1991, 2001, 2007).

Sosiokulttuurisesti ankkuroitunutta kirjoituskulttuuritutkimusta edustaa pohjoismaissa Karlsson (2002, 2006, 2009).

Kirjoituskulttuuritutkimuksen tärkeitä käsitteitä ovat kirjoitustapahtuma ja kirjoituskäytäntö.

Kirjoitustapahtuma-käsite on peräisin Heathilta (1983). Se on puhetta kirjoituksesta (tekstistä).

Sosiokulttuurisesti ankkuroitunut kirjoituskulttuuritutkimus suuntautuu kirjoituskäytäntöihin yhteiskunnassa ja selvittää, kuinka kirjoituskulttuuri  tuottaa tiettyjä genrejä ja kirjoitustapoja. Ongelmina on selvittää, mitä genrejä on ja missä yhteydessä kirjoitusta käytetään yksilöiden, ryhmien ja laitosten kesken.

Sosiokulttuurinen perspektiivi on ollut keskeinen 1990-luvulla kansainvälisesti (Juzwik ym. 2006; Nystrand 2006; Prior 2006) ja Pohjoismaissa (Berge 2006; Dysthe & Hertzberg 2007; Hoel 1997; Igland 2007).

Tarkastelee ilmaisun kohdistuvuutta Bakhtinin (1997) mukaan

Oppilas ajattelee paljon tai suuntautuu sen mukaan, minkä hän ajattelee

         miellyttävän opettajaa.

Tätä selvittänyt Ivanic (1998) aikuisopiskelijoilta

A.  K-C  ankkuroituu kirjoituskulttuuritutkimukseen, kirjoituspedagogiikkaan, nuorisokulttuuritutkimukseen ja mediatutkimukseen.

Truscott (1996): opettajan virheiden korjaus ei auta oppilasta

Tutkimusmenetelmä

Hermeneuttinen, tulkita ja ymmärtää

Tukeutuu Ödmaniin (2007)

Narratiivinen käänne (Clandinin & Rosiek 2007; Pinnegar & Daynes 2007)

Kertomusta alettiin käyttää menetelmänä ja ilmiönä tutkimuksessa

Oppilaat samasta koulusta, opettajia useampia

Olga         arvosanat         7—7,5

Cecilia                  8—8,5

Pia                            9—9,5

Ninni                            10

Rami                            7—7,5

Kasper                   8—8,5

Kent                            8—8,5

Jani                            9

 

Portfolioissa

Genre                                    tekstien määrä

Aineistoaine                                    17

Otsikkoaine                                     7

Novellianalyysi                                 15

Kuva-analyysi                                   1

Runoanalyysi                                    2

Muu tekstianalyysi                             2

Kirja-arvio                                         5

Teatteriarvostelu                               2

Mielipide                                           8

Muistiinpano                                       1

Haastattelu                                        2

Keskustelupöytäkirja                          2

Novelli                                               6

Satu                                                  3

Kirje                                                  1

Lyhytproosa                                       3

Päiväkirjateksti                                   2

Luonnos                                             15

Yht.                                                   94

 

Haastattelujen pituus 35–70 min

Mitä olet kirjoittanut (oppilas lukee aineensa)

Mitä opettaja on kommentoinut (oppilas lukee opettajan palautemerkinnät)

Mitä ajattelet, että opettaja tarkoittaa palautteellaan

         Kerro enemmän!

         Mitä tarkoitat...

Mitä pidät opettajan palautteesta?

         Kerro enemmän

         Mitä tarkoitat..?

Tulokset

Metanarratiivien malli oli seuraava:

kertomus halutusta hyväksynnästä, kertomus välttämättömästä vastustamisesta ja kertomus huolestuttavasta hämäryydestä.

Oppilas luo hyväksynnän, kaksijakoisuuden ja protestin muodostaman liikkumatilan.

Opettajan palaute on normatiivista. Se osoittaa enemmän tekstin puutteita kuin sen ansioita.

Palaute kohdistetaan ensisijaisesti ortografisiin, leksikaalisiin ja syntaktisiin seikkoihin ja vasta toissijaisesti tekstin rakenteeseen, sisältöön ja genreen. Prosessikirjoittamisen piirteitä ei kirjoittamisen opetuksessa juurikaan näkynyt.                                                                                                              Vuorovaikutuksellinen ulottuvuus jää taka-alalle

Toivoo elektronista palautetta