Opetustieteen päivä

40 vuotta opetustiedettä Turun yliopistossa. Vuonna 1970 perustettiin opetustieteen linja, kolme vuotta ennen saksalaisia.

11.10.2014 on prof. Inkeri Vikaisen satavuotispäivä. Ei ole lainkaan varmaa, järjestetäänkö silloin juhlaa. Häntä voidaan juhlia virtuaalisesti. Ainakin Äidinkielen Opetustieteen Seura ry. voi kotisivullaan pitää näyttelyn ja juhlat.

Miksi tarvittaisiin opetustiedettä?

Kysymys on aiheellinen, sillä, kumma kyllä, on ihmisiä, jotka eivät tajua sen merkitystä.

Opettaja on jo kauan kertonut omasta puolestaan, että hän mieluummin OPETTAA kuin kasvattaa. OPETUKSELLA pitäisi olla myönteisesti värittynyt sävy. Niin ei kuitenkaan ole, sillä monet vain didaktikoivat. Kumma juttu!

Opettajankoulutuslaitosten pitäisi olla Opetustieteiden laitoksia. Miksi niin ei ole? Siinä vielä kummempi juttu!

Opettajankoulutuslaitokset ovat varsin harhateillä, kehityksensä alkupisteessä. Niillä ei ole identiteettiä. Ei tajuta, mitä pitäisi kehittää. Ainoa oppiaine on muka kasvatustiede.

Mitähän sekin tarkoittaa? Nk. pseudotieteellistä ainedidaktiikkaa ajetaan kuin käärmettä pyssyyn. Virtahepo on valloittanut olohuoneen.

Nyt ovat jotkin tahot irtautumassa kasvatustiede-kummajaisesta. Kotilainen & Suoranta (2005) ovat julistaneet mediakasvatuksen mediakasvatustieteeksi.

Äidinkielen opetustiede on julistautunut tieteeksi 1984. Silti sille ei haluta mitään asemaa edes Turun opettajankoulutuslaitoksessa. Miten häpeällistä! Sitä ei mainita strategioissa eikä laatukäsikirjoissa (olisiko jonkin virtahevon syytä, aavistelen).

Koska virtahepo vallitsee ja paisuttaa valtaansa yhä lisää tulevaisuudessa, jäävät opetustieteen mahdollisuudet yhä vähäisemmiksi.

Tässä väliaikatiedotetta ennen satavuotisjuhlia.

T A R V I T T A V A A  T U T K I M U S T A

L U K I O

Kirjallisuus

Lukiolaiset X:n (jokin teos tai useampi) lukijoina

lukupäiväkirjoja Kirjoittaminen

—   keskustelu (nauhoitus)

—   kirjalliset tuotokset, essee

 Mitä lukiossa luetaan?

 Kokoat omalla luokallasi luetut yhteiset teokset, oppilaiden erikseen lukemat

             Lukupäiväkirjoja

             Kirjalliset työt

Lukiolaisten mielikirjat

—   oppilaat kirjoittavat kotiaineena, mistä kirjoista ovat pitäneet, mitä ne ovat vaikuttaneet

Lukiolaisen novellianalyysi

Lukiolaisen runoanalyysi

Lukiolaisen satuanalyysi

Lukiolaisen kirja-arvio /kirjaesittely /kirja-analyysi

Kirjoittaminen

Lukiolaiset esseiden kirjoittajina

Lukiolainen kirjoittajana (voisi verrata 3. ja 1. luokkaa, millaista kehitystä tapahtuu?)

—   eritasoisten oppilaiden kirjoittamiskokemukset

—   he kirjoittavat: Millainen olen kirjoittajana?

—   Mitä ongelmia he kokevat kirjoittamisessa

—   Millaista palautetta he saavat? Miten se parantaa heitä kirjoittajina?

Lukiolaisten portfoliot

—   mitä tekstejä

—   joidenkin oppilaiden haastatteluja

Miten lukiolaiset kokevat saamansa palautteen

Opettajien haastattelu ja/tai kyselylomake: Millaista on opettajan antama palaute

Lukiolainen kolumnin kirjoittajana

Lukiolainen eri tekstilajien kirjoittajana

Lukiolaisen kirje

Robin Brightin tutkimusvinkit (kirjassa Opi ja ohjaa kirjoittamista s. 156)

Asenteet kirjoittamista kohtaan

1. Olet kirjoittanut tekstin / tekstejä. Kerro, mistä olet kirjoittanut. Mitä oli pyydetty tekemään?

2. a) Pidätkö kirjoittamisesta? Millaisesta kirjoittamisesta pidät eniten?

b) Onko kirjoittaminen rasittavaa? Mikä tekee sen rasittavaksi?

c) Onko kirjoittaminen helppoa? Mikä tekee sen helpoksi?

d) Mitä kirjoitat vapaa-aikanasi?

e) Kerrotko jollekulle kirjoittamisestasi?

f) Pidätkö siitä, että opettaja pyytää sinua lukemaan ääneen tekstisi?

Kirjoittamisen ymmärtäminen

3. a) Lue minulle jotain, mitä olet kirjoittanut. (Jos lapsi kieltäytyy, häntä pyydetään lukemaan tekeillä olevaa.)

b) Oletko siihen tyytyväinen? Miksi? Miksi et?

c) Mikä tekee tekstistä hyvän — huonon?

d) Mistä sait idean siihen?

e) Minkä vuoksi kirjoitit sen?

4. Mieti, kuka on hyvä kirjoittaja. Mikä tekee hänestä hyvän kirjoittajan?

5. Kirjoitatko joskus jotain kotona? Mitä? Kirjoitatko eri tavoin kotona kuin koulussa?

6. Jos tapahtuisi jotain semmoista, että et voisikaan enää kirjoittaa, muuttaisiko se jotain? Mitä et enää voisi tehdä, jos et voisi kirjoittaa?

Opettajan odotukset

7. a) Mitä opettaja sanoo, että sinun pitäisi tehdä ollaksesi hyvä kirjoittaja? Miksi? Luetko aineestasi, mitä huomautuksia opettajasi on kirjoittanut? Miten ne vaikuttavat? Auttavatko ne sinua paremmaksi kirjoittajaksi? Miten?

b) Kun sinulla oli neuvottelu (konferenssi) opettajasi kanssa tai toisen oppilaan kanssa tästä kappaleesta, mitä apua sait?

8. Miksi arvelet opettajasi pyytäneen sinua kirjoittamaan tämän?

9. Mitä erilaista olet oppinut kirjoittamisesta tänä vuonna viime vuoteen verrattuna?

10. Oletko tänä vuonna parempi kirjoittaja kuin viime vuonna? Mistä tiedät sen?

11. Mitä opettajasi tekee auttaakseen sinua tulemaan paremmaksi kirjoittajaksi?

Auttaako (tietty opetusstrategia)? Mitä opettaja toivoo, että teet, kun olet pulassa?

Odotusteni havainnot

12. Mitä ajattelet, että olen oppinut  kirjoittamisesta keskustellessani kanssasi?

Opettajan haastattelukysymykset

Opettajalle annetaan kysymykset viikkoa ennen haastattelua. Haastattelu nauhoitetaan ja litteroidaan.

Taustatieto

1. Opetuskokemus vuosina, luokka-asteet, aineet

2. Milloin päätit ryhtyä opettajaksi?

3. a) Saitko yliopistossa koulutusta kirjoittamisen opetukseen? Kerro, millaista.

b) Onko opinnoissasi jotain erityisen arvokasta kirjoittamisen opetusta ajatellen?

Puuttuiko jotain?

4. a) Jos sinulla on aikaa ja tilaisuus, kirjoitatko jotain — entä ennen?

b) Kirjoitatko jotain ammattiin liittyvää?

c) Kerrotko oppilaillesi kirjoittamisestasi?

Kirjoittamisohjelma

5. Jos sinua pyydetään luonnehtimaan kirjoittamisohjelmaasi toiselle opettajalle, mitä kertoisit? Mitä korostaisit?

6. Mitkä ovat päätavoitteesi auttaessasi lapsia kirjoittamaan? Mitä toivot oppilaittesi oppivan vuoden aikana kirjoittamisesta? Kirjoittamisen tarkoituksesta ja tavoitteista? Täsmennä.

7. a) Mitä taitoja harjoitat kirjoittamisessa?

b) Millaisia asenteita toivot oppilailta?

8. Miten autat oppilaita löytämään kirjoittamisen aiheita?

9. a) Mitkä kirjoittamistoiminnat ovat olleet tähän asti onnistuneimmat? Miksi?

b) Vähiten onnistuneet? Miksi?

c) Mistä olet luopunut? Miksi?

d) Miten arvelet lasten suhtautuneen kirjoittamistoimintoihin? Niihin, joista olet luopunut? Vähiten onnistuneisiin?

e) Mikä oli toimintojen tarkoitus?

10. Ajattele lasta, joka on mielestäsi hyvä kirjoittaja. Miten kuvaisit häntä ja hänen kirjoittamistaan?

11. Kuinka virität uuden kirjoitustehtävän oppilaillesi?

12. Millaisena pidät koulun kirjoittamisen kontekstia?

Lasten havainnot kirjoittamisesta

13. Kuinka kiinnostuit oppilaiden havaintojen aiheesta — kirjoittamisen asenteista, ymmärtämisestä, tulkinnoista?

14. a) Kun uusi luokka tulee syksyllä, saatko tuntuman heidän kirjoittamiseensa ja miksi?

b) Teetkö jotain arvioidaksesi oppilaiden havaintoja kouluvuoden eri aikoina?

c) Onko suhtautumismuutoksia vuoden aikana?

Vanhempien kyselylomake

1. a. Minkäikäisenä lapsesi osoitti kiinnostusta piirtämiseen tai kirjoittamiseen?

b. Oletko säästänyt hänen piirustuksiaan ja kirjoitustaan?

2. Paljonko lapsesi osoitti kiinnostusta painettuun tai piirtämiseen ennen koulua?

Paljon …..             Hieman…..            Ei paljoa……

3.a. Miltä lapsestasi tuntuu kirjoittaminen koulussa?

 b.  Panetko näytteille kouluta tulevaa kirjoittamista? Jos, niin kuinka? ……….

4. Onko sinulla käsitystä lapsesi kirjoittamisen kehityksestä?

5.a. Osoittaako lapsesi kiinnostusta kirjoittamiseen koulun ulkopuolella?

 b. Jos kyllä, niin millaista kirjoittamista lapsellasi on koulun ulkopuolella?

6. Missä lapsesi tavallisesti kirjoittaa? (keittiönpöydällä, leikkihuoneessa jne.)

7. Tarjoatko lapsellesi jotain kirjoittamistoimintaa kotona? (otoslista, kirjeitä isovanhemmille jne.) Kuvaile

8. a. Pitääkö lapsesi piirtämisestä?

Mitä?

9. Kerro lapsesi harrastuksista

10. Kerro mitä kirjoittamista sinä tai muu aikuinen tekee kotonanne lapsenne nähden

11. Näkeekö lapsesi hänet menestyksellisenä kirjoittajana?

12. a. Pitääkö lapsesi lukemisesta?

 b. Luetaanko hänelle?

 c. Mistä lapsesi saa kirjoja? (kirjastosta, lahjoina, koulusta, vanhemmilta sisaruksilta jne.)

 —————————————————————————————————  (Bright 1995, 94-99.)

 Oppikirjatutkimus

—   jonkin kurssin vertailu

—   jonkin tyylikauden vertailu

—   Veikko Huovinen oppikirjoissa

—   Maria Jotuni oppikirjoissa

—   Nobel-kirjailijat oppikirjoissa

—   Tove Jansson oppikirjoissa

Yo-kokeesta

•Äidinkielen ylioppilaskokeen runotehtävät / runoanalyysi

•Novellianalyysi ylioppilaskokeessa

•Kirjan käsittely / esittely esseetehtävänä

•Tekstitaitokokeen tehtävänannot

•Esseekokeen tehtävänannot

•Kolumnin käyttö ylioppilaskokeen tehtävänä

•Ylioppilaskokeen mediatehtävät

•Ylioppilaskokeen asiantuntija-artikkelit

•Abiturienttien argumentointi

•Yo-tekstit genrenä. Mitä genreä teksteissä edellytetään?

P E R U S K O U L U

Kalevala 9. luokalla

Toiminnallinen kielioppi

Peruskoululaisen tekstimaailma

Peruskoululainen tietyn tekstin (jokin tekstilaji) lukijana ja/tai kirjoittajana

Peruskoululainen mediankäyttäjänä

Kirjallisuuden elävöitysdraaman kysymykset ja vastaukset

Peruskoululaisten dramatisoinnit